28 huhti ”Äikän opiskelussa on sittenkin jotain järkee”

Koululaisten pitäisi voida iloita oppimistaan kirjoittamisvalmiuksista jo kouluaikana eikä vasta jatko-opinnoissa tai työelämässä. Tätä mieltä on yläkoululaisia ohjaava suomen kielen lehtori Maija Leppänen. Kielibaari törmäsi hänen ajatuksiinsa Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjassa  2013.

Kirjoittamisesta iloitseminen vaatii Leppäsen mielestä yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa. Opiskelussa tarvittavien tekstilajien, kuten määritelmän, tiivistelmän, referaatin tai koevastauksen, osaamisesta olisi hyötyä ja iloa paitsi oppilaille itselleen myös reaaliaineiden opettajille.

Kirjoitetun yleiskielen hallinta vahvistaa tekstin uskottavuutta  ja samalla oppilaan asiantuntijuutta. Reaaliaineista oppilas puolestaan ammentaa sisältöä, jolla hän voi sävyttää omaa ääntään eri tekstilajeja kirjoittaessaan. Kaikki siis voittavat.

Kielibaarin kantahenkilöstön korvaan puhe oppilaan asiantuntijuudesta kuulostaa erityisen kannustavalta ja kannatettavalta.  On hienoa, jos oppilaat voivat kokea, että opettaja arvostaa heidän asiantuntemustaan!

Kirjoittaminen on Leppäsen mukaan tavoitteellinen taitolaji, jota voi oppia, ja tämän Leppänen haluaa oppilailleen välittää.  Hän pyrkii ohjaavaan ja kannustavaan arviointiin, jonka muodon määrää paitsi kirjoittamistehtävä myös luokkataso.  Olennaista on, että opettaja arvioi oppimisen kohteita.

Keskeneräisyys kuuluu oppimiseen

Myönteinen käsitys itsestä kirjoittajana lienee merkittävin oppimisen mahdollistaja, Leppänen pohdiskelee ja muistuttaa itseään oppimiseen kuuluvasta keskeneräisyydestä. Kun samat virheet esiintyvät oppilaiden kirjoittamistehtävissä aina vain uudestaan, opettajan on tarpeen muistaa, että samaa asiaa pitää harjoitella useamman kerran. Oppiminen vaatii aikaa ja toistoa.

Opettaja voi Leppäsen mukaan tuntea onnistuneensa, kun kuulee oppilaansa sanovan: ”Äikän opiskelussa on sittenkin jotain järkee.” Myönteinen palaute motivoi opettajaakin:-)

♥ ♥ ♥

Hengailuvinkki: Leppänen, Maija 2013. Muotoon taivuttamistako? Artikkeli Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjassa 2013 Kuinka teksti kirjoitetaan omaksi? Toimittaneet Harjunen ja Arvilommi.

Vuosikirjassa on myös muun muassa Marjo Nurmen artikkeli Kun ääni ei kulje eikä tekstiä synny. Aikuisia ohjannut Nurmi korostaa toiminnallista eli funktionaalista kirjoitustaitoa, jolla yksilö voi selvitä työssä, opinnoissa ja harrastuksissa.  Kaikki työt eivät vaadi samantasoista kirjoitustaitoa, ja viestiä voi ymmärrettävästi, vaikka pilkut ja pisteet eivät olisikaan prikulleen oikeassa paikassa.  Kielibaari suosittelee. ♥