Kuivaa kieltä

Liian harva suomalainen uutinen on kuivan neutraali. Näin väittää Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Hän antaa pääkirjoituksessaan muutaman esimerkin:

”Norja haluaa tappaa lisää valaita.” ”Valmistele siinä vaaleja sitten.” ”Pakkaskausi päättyy vihdoin.” ”Pitäisikö tälle itkeä vai nauraa?”

Tuulensuun mukaan esimerkkilauseiden tyyli antaa ymmärtää, että ne olisivat henkilökohtaisia somepäivityksiä, mutta ne ovatkin peräisin isojen viestinten uutisjutuista ja tiedotusvälineen omaa tekstiä, eivät haastattelulausumia tai kolumnitekstiä. Tuulensuu haluaa kielelliset värittelyt ja  piiloasenteet pois uutistekstistä.

Suomen Lehdistö, joka on Sanomalehtien Liiton julkaisema ammattilaislehti, ideoi uutiskielen neturaaliudesta gallupin, johon se pyysi minua Kielibaarin edustajana vastaamaan.  En löydä nettilinkkiä printtilehden numerossa 3/2018 julkaistuun gallupiin, joten referoin omaa vastaustani tässä.

Pitäisikö uutiskielessä pyrkiä tiukasti neutraaliuteen?

Itse kannatan kokeilemista ja testaamista, ja ehdotankin vastauksessani, että korostetunkin neutraalia ilmaisua voisi ainakin kokeilla ja seurata lukijoiden reaktioita. Osa nykylukijoista nimittäin tulkitsee uutisenkin mielipiteelliseksi, mikä johtunee paitsi itse tekstistä myös silmäilevän lukutavan yleistymisestä sekä lukutaidon ja luetun ymmärtämisen heikkenemisestä.

Painotan vastauksessani, että tiedonhankinnan tarkentaminen uutistyössä  jo itsessään tuottaisi täsmällisempää kieltä. Kiinnitän myös huomioita  demonstratiivipronomineihin (se, tämä, siinä, siellä jne.). Niillä kun on taipumus siirtyä haastateltavan puheesta suoraan journlistiseen tekstiin, ja niiden  viittauskohdetta on lukijan usein työlästä löytää. Esimerkiksi tällaista näkee usein: ”Sehän se tässä on mielenkiintoista, että siinä on otettu huomioon vain asian toinen puoli. Siihen liittyy paljon muutakin.”

Näkemyksiään uutiskielen neutraaliudesta kertoivat Kolmesta poikki -palstalla myös Uutissuomalaisen toimittaja Sari Vanninen ja Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja Ville Eloranta.

Kirjoittaja Sari T. Tiiro on Kielibaarin toimittaja ja  journalismin opettaja.

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
Ei kommentteja

Kommentoi