Lorut ja lukeminen auttavat kaksikieliseksi kasvamisessa – tärkeää on monipuolinen altistus kielille

Amsterdamin Suomi-koulun oppilaat Meena Maandag, Robin de Bruijne, Aino-Marleen Moll, Oliver Ala-Lähde ja Sara Cohen pohtivat, miten arki- ja juhlaruoka eroavat toisistaan. Sitten he piirsivät ja askartelivat aiheesta.

Moni ulkosuomalainen haluaa, että uudessa kotimaassa varttuva jälkikasvu oppii myös suomen kieltä ja kulttuuria. Kaksikielisyys ei tee älykkäämmäksi, mutta siitä on paljon muuta hyötyä. Miten lapsen kaksikielisyyttä voi tukea?

“Minä tiedä en sitä suomeksi, mutta vain hollanniksi.”

Olen kysynyt opettamiltani kaksikielisiltä oppilailta, mitä kaikkea avaruudessa on. Yksi lapsista on viitannut, koska tietää oikean vastauksen – ei vain välttämättä vähemmän käyttämällään äidinkielellään. Tilanne on tuttu Amsterdamin Suomi-koulussa, jossa olen toiminut vapaaehtoisena opettajana syksystä 2017 alkaen.

Suomi-koulut ovat Suomen valtion tukemia kielikouluja, joissa suomalaistaustaiset lapset saavat täydentävää suomenopetusta. Suurin osa opettamistani 6–8-vuotiaista lapsista kommunikoi suomeksi varsin hienosti. Sanat menevät toki joskus pikkuisen sekaisin, hollannin sanajärjestys saattaa tunkea lauseeseen – kuten tässäkin tapauksessa – ja joskus muuten suomenkieliseen lauseeseen hypähtää esimerkiksi hollanninkielinen konjunktio. Kaksi- ja kolmikieliset lapset saavat kuitenkin asiansa ilmaistua ja tulevat lähes aina ymmärretyiksi.

Sekin on kuitenkin selvää, että lapsi osaa monia harvinaisia sanoja vain vahvemmalla kielellään: ei siis ole ihme, ettei kahdeksanvuotias tiedä tai muista, mikä on avaruusasema suomeksi.

Juuri sanavaraston ylläpitäminen, arjen kielenkäyttö ja lapsen motivointi suomen kielen käyttämiseen voi olla hankalaa kaksikielisen lapsen kasvattamisessa, sanoo Åbo Akademin akatemiatutkija Minna Lehtonen.

Lehtonen tutkii työkseen sitä, miten kielenkäsittely ja kaksikielisyys näkyvät aivoissa. Hänen kiinnostuksensa aiheeseen lähti alun perin kiinnostuksesta kieliin ja niiden oppimiseen. Psykologiaa opiskellessaan hän kiinnostui kognitiivisesta neurotieteestä sekä aivojen muovautuvuudesta, mihin kielenoppiminenkin oleellisesti liittyy.

Kaksi- tai monikieliseksi mielletään usein henkilö, joka on oppinut useita kieliä jo varhaislapsuudessaan. Tutkimuksissa käsite viittaa kuitenkin laajemmin ihmisiin, jotka osaavat useita kieliä, kielitaidon tasosta riippumatta.

Kaksikielisyys voi näkyä paitsi aivojen toiminnassa myös niiden rakenteissa. Erot ovat kuitenkin aivokuvantamistutkimusten perusteella melko pieniä: pääsiallisesti kaksikieliset hyödyntävät samoja aivoalueita, joita yksikielisetkin käyttävät kielen eri osa-alueiden käsittelyyn.

Se, mikä lapsen kaksikielisyyttä tukee parhaiten, riippuu iästä

Ulkomailla asuville suomalaisille on monesti tärkeää, että uudessa kotimaassa varttuva jälkikasvu oppii myös suomen kieltä ja kulttuuria. Siitä kertoo Suomi-koulujenkin suosio: niissä keskeistä on kielenoppimisen ohella tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja pitää yhteyttä siihen yllä. Suomi-kouluja toimii nykyään 45 maassa, ja niissä opiskelee yhteensä noin 4 000 lasta ja nuorta.

Suomi-koulut tukevat kaksikieliseksi kasvamista, mutta on selvää, ettei muutama koulutunti silloin tällöin yksistään riitä kaksikieliseksi kasvamiseen. Esimerkiksi Amsterdamin Suomi-koulussa koulupäiviä on keskimäärin vain kahdesti kuussa. Suomi-koulujen opetus on täydentävää, eli lapsi käy tavallista koulua viisi päivää viikossa muulla kuin suomen kielellä.

Se, että kaksi- tai monikielisen perheen lapsi oppisi kaikkia perheessä puhuttuja kieliä, ei ole itsestäänselvyys. Kielikellon haastatteleman kaksikielisyystutkijan Soile Pietikäisen mukaan vain pieni osa kahden tai useamman kielen perheissä kasvaneista lapsista saavuttaa sujuvan kaksikielisyyden tason. Lapsi oppii puhumaan suomea vain puhumalla, ei pelkästään vanhemman puhetta kuuntelemalla.

Minna Lehtosen mukaan se, millaiset asiat voivat tukea kaksikielisen lapsen kielitaitoa, riippuu pitkälti lapsen iästä. Suomeksi lukeminen ja laulaminen ovat hyviä keinoja, ja tutkimusten perusteella esimerkiksi lorut auttavat kielenoppimisessa. Vanhempien lasten kohdalla suomea kannattaa tuoda arkeen lasta kiinnostavien asioiden kautta. Netistä löytyy runsaasti esimerkiksi suomalaisia blogeja ja vlogeja, jotka voivat auttaa.

Kaksikielisyys ei tee älykkäämmäksi

Ennen vanhaan kaksikielisyyden pelättiin hidastavan lapsen kehitystä. Tieteellinen näyttö ei kuitenkaan ole tukenut uskomusta. Toisaalta kaksikielisyys ei näytä olevan myöskään taikasauva, joka tekisi lapsesta älykkäämmän.

Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että kun kaksikieliset pitävät jatkuvasti kahta kieltä aktiivisena, he joutuvat samanaikaisesti vaimentamaan yhtä ja pitämään aktiivisesti yllä toista kieltä. Tämä vaatii toiminnanohjausta eli niin sanottuja korkeampia kognitiivisia toimintoja, kuten työmuistia ja keskittymiskykyä. Sen vuoksi on oletettu, että valtava kokemus kielten hallinnasta harjoittaisi yleisiä toiminnanohjaustaitoja.

Lehtosen työryhmän tekemän kattavan meta-analyysin perusteella oletus ei kuitenkaan pidä paikkaansa: kaksikieliset aikuiset eivät ole toiminnanohjauksessa yksikielisiä parempia.

– Varhaisimmat tutkimukset olivat hyvin positiivisia, ja ne näyttivät viittaavan tällaiseen eroon. Ne oli kuitenkin usein tehty todella pienillä otoksilla, joten tulokset saattoivat olla sattumalöydöksiä. Myönteiset tulokset saavat tyypillisesti myös enemmän huomiota, mikä voi vääristää käsitystä kokonaisuudesta, Lehtonen sanoo.

Lehtosen työryhmän tekemä meta-analyysi julkaistiin talvella arvostetussa tieteellisessä Psychological Bulletin -julkaisusarjassa. Meta-analyysi on kirjallisuuskatsaus, johon valitaan järjestelmällisesti aihetta selvittäneitä tutkimuksia. Tulokset analysoidaan tilastollisia menetelmiä käyttäen.

Toisin kuin monissa muissa kirjallisuuskatsauksissa, Lehtosen työryhmän analyysissa otettiin huomioon myös julkaisemattomia tutkimuksia, joista oli saatu julkaistuja tutkimuksia useammin niin sanottuja nollatuloksia.

Kaksikielisyyden hyödyt päihittävät haitat

Vaikka aikuisilla tehdyn katsauksen tuloksia ei voi yleistää lapsiin, tuoreimpien tutkimustulosten perusteella kaksikielisyys ei vaikuta myöskään lasten kognitiivisiin kykyihin. Kaksikielisyydestä on silti paljon muuta hyötyä.

Kuvassa Amsterdamin Suomi-koulun oppilaat Sofia Cohen, Robin de Bruijne, Aino-Marleen Moll ja Sara Cohen.

On selvää, että useampaa kieltä osaava pystyy kommunikoimaan yksikielistä paremmin. Kaksikielinen lapsi voi esimerkiksi tutustua myös niihin sukulaisiinsa, jotka puhuvat vain äidin tai isän kieltä. Kiitos Netflixin ja Youtuben, piirretyt voi katsoa myös vähemmistökielellä ja isompi lapsi pystyy seuraamaan vaikkapa suomenkielisiä uutisia.

Hiljattain eräs Suomi-kouluoppilaani kysyi, saako hän lukea kirjaa tuntien välissä olevan välipalatauon aikana. Annoin luvan, ja olin lapsesta valtavan ylpeä, kun hän kaivoi repustaan suomenkielisen kirjan ja alkoi innokkaasti selittää, mitä siinä on tähän mennessä tapahtunut.

Kaksikielisyydestä voi toki olla myös lievää haittaa: kaksikielisellä yhden kielen sanavarasto voi olla suppeampi kuin yksikielisellä.

– Jos käyttää vaikkapa kahta tai useampaa kieltä tasaisesti, yhdelle kielelle altistuu vähemmän kuin ihminen, joka käyttää vain yhtä kieltä, Lehtonen sanoo.

Kaksikielisen olisikin tärkeä altistua monipuolisesti ja erilaisissa tilanteissa molemmille kielille.

Toisaalta absoluuttisesti kaksikielisen sanavarasto on toki kaksi kertaa suurempi, kun moni sana on muistissa kahdella kielellä.

– Uskoisin, että kaksikielisyyden edut useimmissa tapauksissa voittavat haitat, Lehtonen summaa.

 

Kirjallisuutta:

Lehtonen, M., Soveri, A., Laine, A., Järvenpää, J., De Bruin, A., & Antfolk, J. (2018). Is bilingualism associated with enhanced executive functioning in adults? A meta-analytic review. Psychological Bulletin, 144(4), 394–425.

Lehtonen, M. (2010). Kaksi kieltä yksissä aivoissa – Kaksikielisyyden hermollinen perusta. Teoksessa Korpilahti, P., Aaltonen, O. & Laine, M. (toim.). Kieli ja aivot: kommunikaation perusteet, häiriöt ja kuntoutus. Turun yliopisto: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus.

 

Teksti ja kuvat: Anu Haapala

Kirjoittaja on Hollannissa asuva toimittaja ja psykologian opiskelija, joka opettaa Amsterdamin Suomi-koulussa.

► Lue myös Manchesterin Suomi-koulusta:

Suomi-kouluja on maailmalla lähes 140. Mitä niissä tehdään ja opitaan?

 

 

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
Ei kommentteja

Kommentoi