Siemenrahaston muodonmuutos

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta siemenrahasto?

Kasvuyritysten rahoittamiseen perustettu rahasto? Niinpä.

Alun perin siemenrahastoja perustettiin helpottamaan siemenviljan hankintaa. Lainajyvästöt ja siemenrahastot olivat 1700- ja 1800-luvuilla tärkeitä ruokahuollon kriisivarastoja. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä oli päätetty, että jokaiseen seurakuntaan oli perustettava  lainajyvästö eli pitäjänmakasiini, jonne varastoitiin hyvinä satovuosina viljaa. Varastoitua viljaa käytettiin katovuosina syönti- ja siemenviljana. Makasiinista lainatusta viljasta piti maksaa korkoa, joten makasiini toimi eräänlaisena pankkina.

Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon.

Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä lähellä kirkkoa. Nykyisin monet entisistä pitäjänmakasiineista toimivat museoina.

Nyt lainajyvästöt ja siemenrahastot ovat jäämässä historiaan, sillä hallitus esittää lain kumoamista vuoden 2019 alusta.

Ja vielä siemenrahasto-sanasta. Helsingin Sanomat kirjoittaa siemenrahastojen lopettamista käsittelevässä pääkirjoituksessaan, että monet nykysuomen käsitteistä ovat peräisin maatalousyhteiskunnasta.

Tuleeko mieleesi jokin muu sana, jonka merkitys olisi muuttunut vastaavasti?

Elannon leipomon viljasäkkejä Sörnäisissä Helsingissä. Leipomo kulutti päivässä 200 säkkiä eli kaksi kertaa niin paljon kuin kuvassa. Kuva on 1910–1920-luvulta, kuvaaja Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo.

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
Ei kommentteja

Kommentoi