Ableismi

Ableismi-termi osui silmään Oppijan oikeus -blogissa. Kirjoittaja Jari Karttunen korostaa, että ableismi on käsite, joka jokaisen opiskelijaa ohjaavan on tärkeä tietää.

Tiivistettynä ableismi tarkoittaa vammattomuuden pitämistä itsestään selvänä, siis normaalina. Tästä seuraa, että vammaisuus on ”ei-normaalia” ja että vammaisen kuuluu olla ulkopuolinen, erilainen, jopa huonompi.

Karttunen, joka työskentelee lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, antaa esimerkin: Seminaareissa ja keskustelutilaisuuksissa kuullaan yllättävän usein puhujia, jotka vetoavat kantavaan ääneensä eivätkä siksi halua käyttää mikrofonia. Puhujan perustelua seuraa yleensä yleisön hiljaisuus, joka antaa puhujalle luvan jatkaa ilman vahvistettua ääntä.

Puhuja on luultavasti vammaton, kuten suuri osa yleisöstäkin, joka kuulee ilman vahvistettua ääntäkin. Kuulovammainen yleisön joukossa ei protestoi vaan ja kuulee sen minkä kuulee. Ableismia on se, että olettaa kuulovammaisen sinnittelevän ilman vahvistettua ääntä, Karttunen kirjoittaa.

Pakko tunnustaa, että olen itsekin syyllistynyt samaan mikfrofonittomuuteen, koska olen ollut siinä luulossa, että minulla on KANTAVA ÄÄNI. Sittemmin minulla on todettu kuulonalenema, enkä tahdo kuulla kunnolla, jos ympärillä on yhtään hälyä, vaikkapa salin takarivillä kantavalla äänellä keskenään supattavaa seminaariyleisöä. Olen oppinut arvostamaan mikrofonia ja hyvää äänentoistoa.

Googlaamalla löytyi muitakin esimerkkejä; tässä Henkka-nimiseltä kirjoittajalta: On ableismia olettaa, että ihminen, joka liikkuu pyörätuolilla, pystyisi saapumaan paikalle samaan aikaan kuin muut  – bussissa kun on voinut olla ramppi rikki tai invataksi on jäänyt tulematta. Tai kun olettaa, että neurokirjon ihminen pystyisi opiskelemaan samaan tahtiin kuin muut.

Miikka Keränen, rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu, puolestaan huomauttaa, ettei ableismi aina välttämättä liity kehitysvammaan tai fyysiseen vammaan, vaan oletuksia normaalista voi olla hyvin erilaisia. Ihminen on usein taipuvainen olettamaan, että asiat, jotka ovat hänelle itselleen normaaleja, ovat yhtä normaaleja kaikille muillekin – hän ei vain huomaa olettavansa niin. Ableismi ilmeneekin Keräsen mukaan ennemminkin  rakenteissa ja asenteissa kuin varsinaisena suorana syrjintänä.

Ableismia on myös sellainen ammattikielen ja -termien käyttö, joka sulkee pois erilaisia lukijoita, yleisöjä ja kuulijoita. Ableismi-sanan käyttö onkin jo itsessään ableismia, kiteyttää Keränen.

Wikipedia tietää, että suomen kieleen rantautunut ableismi-termi palautuu englannin kielen sanaan ableism, joka puolestaan muodostuu englannin sanasta able-sanasta (kyvykäs”, pystyvä) ja päätteestä –ism.

Suomen kielessä ableismi lienee varsin tuore tulokas päätellen siitä, että käsite oli uusi Henkka-kirjoittajallekin vielä vuonna 2019. Eikä sanaa löydy Kielitoimiston verkkosanakirjasta, johon monet uutuudet ja uudissanat tuntuvat löytävän tiensä joskus hyvinkin rivakasti. Verkkosanakirja suomienglantisanakirja.fi kyllä tunnistaa englanninkielisen ableism-sanan, mutta ei osaa sitä suomentaa vaan selittää englanniksi: ”discrimination against persons with disabilities or in favour of those without”.

Myös adjektiivi ableistinen ja tekijännimi ableisti vilahtavat googlaustuloksissa.

Painettu englannin kielen sanakirja Oxford Student´s Dictionary vuodelta 2007 ei ableism-sanaa sisällä. Cambrigde Dicitionary verkossa on määritelmässään moniulotteisempi ja ottaa huomioon, että kykenemättömyys (disability) voi viitata paitsi sairauteen tai vammaan  myös olosuhteeseen, jonka vuoksi siihen joutuneiden ihmisten on vaikea tehdä samaa kuin muiden: ”unfair treatment of people because they have a disability (= an illness, injury, or condition that makes it difficult for them to do things that other people do)”.

Ruotsin kielessä on siirrytty käyttämään termiä funktionvariation sen sijaan että käytettäisiin toimintakyvyn esteitä kuvaavia sanoja kuten funktionshinder ja funktionsnedsättning, kirjoittaa Karttunen. Hän on pannut merkille, että Ruotsin suomenkielinen radio Sveriges Radio Finska (entinen Sisuradio, joka on muuttanut nimensä) suosittaa funktionvariation-sanalle suomennoksia toimintavariaatio ja toimintaeroavuus. Sanat invalidi ja vammainen joutaisivat romukoppaan.

 

► Lue lisää:

Jari Karttunen 2019:  Ableismi on termi ja käsite, joka on jokaisen opiskelijaa ohjaavan tärkeä tietää. Oppijan oikeus -blogi.

Henkka 2019: Veitsi laukussa kampuksella. Kahelin kapina -blogi, City.fi. Kirjoitus on alun perin julkaistu Sosped-säätiön Valoa!-lehdessä.

Miikka Keränen 2017: Ableismi on ableismia. Puheenvuoro Uusi Suomi -blogissa.

 

Julkaistu 2.11.2020 ♦ Teksti Sari T. Tiiro

Twitter
Facebook
Ei kommentteja

Lähetä kommentti