Katso video: ”Runous on ajattelua kielessä”, sanoo Olli-Pekka Tennilä

”Suomen kieli muodostaa eurooppalaisessa, länsimaisessa kulttuurissa yhden toiseuden, joka on kyllä kiintoisa.”

Olli-Pekka Tennilän teos Ontto harmaa (2016, Poesia) on Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2018.

– Tuli kyllä puskista. Ei oikein voi tällaista odottaa, kun on niin valtava määrä kirjallisuutta, Tennilä sanoo.

– Lisäksi runoudelle aika harvoin suodaan tällaista huomiota, niin on kyllä tosi hieno juttu ja tärkeää suomenkieliselle runoudelle – tai sellaiselle tyypillisten kirjallisuuksien ulkokuorelle, jota yleisesti kutsutaan runoudeksi.

Tennilälle runous on uudelleen lukemaan oppimisen eetos, ja siihen sisältyy toisinajattelun mahdollisuus, joka ei runouden ulkopuolisessa ympäristössä tunnu yhtä mahdolliselta. Tennilän näkemyksen mukaan todellisuus muodostuu kielessä, ja runoudella puretaan ja tutkitaan kieltä, jotta voi avata sitä, mitä todellisuus on. Tennilä onkin iloinen, että Pohjoismaiden neuvosto on valinnut ehdolle teoksen, joka ei edusta lajityypillistä käsitystä runoudesta.

Runoudesta Tennilä alkoi kiinnostua viimeistään lukiossa, mutta kielellisestä ilmaisusta hän on aina ollut kiinnostunut.  Hän kertoo, että yksinhuoltajan lapsena hänen perheessään tuotettiin erilaista kielellistä dynamiikkaa kuin ydinperheessä ja että kahdenvälinen kommunikaatio aikuisen kanssa oli tasavertaista jo lapsena.

Suomen kieli merkitsee Tennilälle äidinkieltä, koska isää ei ollut. Muutoin suomen kielen merkitystä on vaikea määritellä.

– Vaikea sanoa. Vähän sama kuin mitä koti merkitsee.

Kielibaari tapasi Olli-Pekka Tennilän Toivolan Vanhalla Pihalla Jyväskylässä. Videohaastattelussa  hän pohtii kielen ja runouden välistä suhdetta ja runouden luonnetta ilmaisun tapana.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on muun muassa lisätä pohjoismaisen yhteistyön näkyvyyttä ja tunnettuutta.  Voittaja julkistetaan ja palkinto jaetaan lokakuun 30. päivä Oslossa.

Video, valokuva ja teksti: Jenny Tarvainen ♦ 3.9.2018

Katso myös, mitä metalliyhtye Turmion Kätilöt ajattelee suomen kielestä.

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
Ei kommentteja

Kommentoi