04 tammi Kun virus mutatoituu
”Kuulostaa siltä kuin virus piehtaroisi mutalammikossa.”
Näin viestittää ulkomailla asuva suomalainen, joka on pannut merkille mutatoitua-verbin koronavirusta käsittelevissä uutisissa. Hänen korvaansa/silmäänsä verbi on uusi, ja hän kysyykin, mitä vikaa on vanhoissa verbeissä muuttua ja muuntua.
Kiintoisaa pohdintaa! Baaritiskillä on huomattu, että tv-uutisissa on aika ajoin käytetty muuntua-verbiä ja myös muunnos-substantiivia mutaatio-sanan sijaan.
Aivan uunituore ilmestys ei mutatoitua-verbi kuitenkaan näytä olevan. Se nimittäin on mukana Kielitoimiston painetussa sanakirjassa, josta baaritiskillä luetaan sen ensimmäistä painettua versiota vuodelta 2006 – ja se puolestaan perustuu vuoden 2004 sähköiseen sanakirjaan. Sanakirjassa on noin 100 000 hakusanaa.
Kielitoimiston verkkosanakirjakaan ei kerro, milloin uudet sanat ovat sanakirjaan asti päätyneet. Tätä on baaritiskillä harmiteltu aiemminkin, mutta ehkä sinä voit auttaa: jos hyllyssäsi on Kielitoimiston sanakirjan edeltäjä Suomen kielen perussanakirja (1990–1994) ja bongaat siitä mutatoitua-verbin, kerrothan meille muillekin suomen janoisille! Ja olisiko mutaatio-sana jo Nykysuomen sanakirjassa (1951–1961)?
Sinänsä mutatoitua-verbi soljuu ja taipuu suomenpuhujan suussa mukavasti.
Sanakirjassa siis: biol. mutatoitua = muuttua mutaation vaikutuksesta
Ja piehtaroidaanpa hetkinen muta-alkuisissa sanoissa. Listaus on poimittu painetusta Kielitoimiston sanakirjasta (2006), ja linkit puolestaan vievät verkkosanakirjaan.
muta ♦ mutaatio ♦ mutageeni ♦ mutageeninen ♦ mutageenisuus/mutageenisyys ♦
mutainen ♦ mutantti ♦ mutapaini ♦ mutatoitua
►Lukuvinkkejä
Koronavirus jyllää vuoden 2020 sanoissa
Kielitoimiston sanakirjan taustaa
Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja
— Julkaistu 4.1.2021
Osmo K.
Kirjoitettu 17:37h, 11 tammikuuNykysuomen sanakirja, osa 4 Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat:
mutaatio = (biol) ilmiö, joka käsittää kaikki ne vanhempien ja jälkeläisten väliset äkilliset
perusasun eroavuudet, jotka eivät ole syntyneeet perintötekijöiden säännöllisestä mendelistisestä
uudelleenryhmittymisestä; muuttuma
mutantti = mutaation tietä syntynyt uusi eliömuoto
Ikola: Nykysuomen käsikirja, 1977 (uudistettu laitos):
mutaatio = perintötekijöissä tapahtuva muutos
Kumpikaan teos ei tunne mutatoitua-verbiä.
Kielibaarissa siis: mutatoitua = muuttua mutaation vaikutuksesta
Ehdottaisin paremman, siis omasta mielestäni, määrittelyn: mutatoitua = populaatiossa tapahtuu biologiseti merkityksellinen mutaatio.
Mitä on biologiseti merkityksellinen? Nyt seuraa biologian luento. Varmaan muistatte, että meidän solumme jakautuvat jatkuvasti. Jotta uusissa soluissa olisi koko perimä, niin DNA-juoste on kopiotava. Kopiointi on mekaaninen prosessi, joten siinä tapahtuu virheitä. Vaikka solussa on tehokas virheen korjaus, niin kuitenkin kopiovirheitä eli mutaatioita jää jäljelle toiseen kopioon.
Mutaatioita syntyy toki muutenkin; kts. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mutaatio
Tällaiset mutaatiot voivat aiheuttaa ihmisille keljumaisiakin sairauksia, mutta ne ovat biologisesti merkityksettömiä, sillä ne eivät periydy. Vain sukusolulinjassa tapahtuvat mutaatiot voivat siirtyä seuraavaan sukupolveen eli ovat biologisesti merkityksellisiä.
Toinen huomautus: mutatoituminen soveltuu vain populaatioihin, ei yksilöihin.
Kolmas huomautus: jos puhutaan viruksista, niin tilanne on ihan erilainen. Biologian proressori Markku Kulomaa aina muistutti, etteivät virukset ole eläviä olioita. Olette varmaan mediasta huomanneet, että virustutkijoita sanotaan virologeiksi, ei biologeiksi.
Sitten vielä suomen kielestä: Meillä on jo nippu samanlaisia verbejä. Esimerkiksi magnetoitua, meritoitua, infektoitua, orientoitua, dementoitua, segmentoitua, pigmentoitua, sedimentoitua, adaptoitua.
Kielibaarin toimitus
Kirjoitettu 17:46h, 11 tammikuuKiitos, Osmo K., perinpohjaisesta tiedonhankinnastasi! Baaritiskillä iloitaan.