Lahjoita puhettasi – opetat robottia ymmärtämään suomea!

Kerrassaan mainio tämä Lahjoita puhetta -kampanja. Tavoitteena on kerätä yli 10 000 tuntia suomenkielistä arkipuhetta, jonka avulla voidaan parantaa automaattisen puheentunnistuksen luotettavuutta.

Suomi kun ei pienenä kielialueena voi luottaa siihen, että teknologiajätit huolehtisivat uusien teknologien käyttämisestä myös suomen kielellä. Siksi meidän on itse varmistettava, että tekoäly ja robotit ymmärtävät suomea – ja myös eri tavoilla puhuttua suomea.  Tärkeää onkin saada mukaan puhelahjoituksia mahdollisimman erilaisilta ihmisiltä ja eri puolilta Suomea.

Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, valtion kehitysyhtiö Vake ja Yle. Konkreettisen lahjoituksen voi tehdä lahjoitapuhetta.fi-sivustolla, joka auttaa lahjoittajaa puheenaiheen valinnassa. Lisäksi sivustolta voi lukea lahjoitetun puheaineiston tietosuojasta ja sen käytöstä tekoälyn kehittämisessä ja kielentutkimuksessa.

Yle uutisoi Lahjoita puhetta -kampanjasta kesäkuussa otsikolla ”Suomen suurin puheenkeräyshanke sitten Kalevalan”.  Kotus eli Kotimaisten kielen tutkimuskeskus reagoi tuoreeltaan: otsikko ei pidä paikkaansa, sillä Suomen kielen nauhoitearkistossa on kaikilta Suomen murrealuilta yhteensä 24 000 tuntia puheaineistoa, josta suurin osa kerättiin 1960- ja 1970-luvuilla.

Kesäkuussa 2020 avautunut kampanja kestää tällä tietoa vuoden loppuun asti, kertoi Yle Oppimisen toimittaja Katja Solla Kielibaarille.

Niin että nytpä sitten vain lahjoittamaan omaa puhettasi! Voit kuvailla vaikkapa mustikka- tai mansikkapaikkojasi tai puhella niitä näitä.  Puheen seassa saa olla taukoja, takelteluja ja muita äännähtelyjä,  joita elävässä elämässäkin puheeseen mahtuu.

   lahjoitapuhetta.fi

Vinkkaa kaverille! Baaritiskillä muuten lahjoitusta kertyi kuin huomaamatta 9 minuuttia.

♦ Elias Lönnrotin  ajan kansanrunoudenkeruuta ei ole mitattu tunneissa vaan säkeinä. Alku-Kaleva (1833) sisältää noin 5000 runonsäettä ja  Vanha Kalevala (1835) noin 12 000 säettä.  Kalevalan ensimmäisen laitoksen jälkeen uusia runoja kertyi lisää peräti 130 000 säettä. Lönnrotin koostama Kalevalan toinen laitos eli ns. Uusi Kalevala (1849) sisältää 50 runoa ja noin 22 800 säettä. Koulu-Kalevala (1862) taas on Uuden Kalevalan lyhennetty versio, ja se sisältää vajaa 10 000 säettä.  Lue lisää Kalevalaseuran sivustolta.

 

— Julkaistu 17.7.2020

RSS-syöte
Twitter
Facebook
No Comments

Post A Comment