Mikä täyttää 150-vuotta?

Äidinkielen opettajain liitto kohahdutti Facebookissa, kun se kirjoitti Seitsemän veljestä -romaanin täyttävän 150-vuotta.  Tuo lyhyt viiva, yhdysmerkki, synnytti  hämmennystä, naureskelua ja paheksuntaakin: kuinka äidinkielen opettajien oma etujärjestö nyt moiseen sortuu! Sittemmin liitto korjasi virheen.
 
Joku Facebookin kommentoijista huomautti, että viivallista versiota näkee nykyisin oppilaiden teksteissä.  Baartiskilläkin on pantu merkille, että yhdysviiva on sujahtanut juhliin ja vuosipäiviin liittyviin mainoksiin ja ilmoituksiin, joiden tekijöiden voisi kuvitella olevan kokeneita kielenkäyttäjiä.

Kielikello-lehden artikkeli opastaa, että numeroilmauksissa käytetään yhdysmerkkiä vain, jos numero on yhdyssanan osa. Muutoin numero ja ilmauksen muut osat kirjoitetaan erikseen. Jos lukusana kirjoitetaan kirjaimin, yhdysmerkkiä ei käytetä. Siis:

       15-vuotias ~ viisitoistavuotias

       15 vuotta ~ viisitoista vuotta (EI: ”15-vuotta”)

        2 hengen huone ~ kahden hengen huone (EI: ”2-hengen huone”)

 

Miksi yhdysmerkki sitten niin usein sujahtaa paikkaan, jossa sen ei pitäisi olla? Onko ohje liian hankala muistettavaksi? Baarimestari opetteli ”säännön” aikanaan näin: Hän on 6-vuotias. Hän täyttää 60 vuotta.
 
Asian ymmärtämistä tuo turha viiva ei oikeastaan hankaloita. Onko se nyt niin paha juttu tai karkea virhe, jos kirjoittaa täyttävänsä 25-vuotta?
 
Mikä on sinun näkemyksesi?
Äidinkielen opettajain liitto kannustaa juhlavuotta viettävän romaanin ystävää testaamaan, kuka veljeksistä olisi sielunveli. Testiin pääset tästä.
 
 
 
— Julkaistu 3.2.2020

RSS-syöte
Twitter
Facebook
1 Kommentti
  • Baarimestari
    Lähetetty 23:42h, 03 helmikuun Vastaa

    Nytpäs löytyi kiintoisa tieto: 1920-luvun lopulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (suomen kielen lautakunnan edeltäjän) enemmistö ei pitänyt yhdysmerkkiä lainkaan suositeltavana, vaan kehotti kirjoittamaan ilman viivaa; esimerkiksi Käsiteollisuus lehti. Vielä 1950-luvullakin viivattomuudella oli puolustajansa.

    Tosin historiatietokaan ei näyttäisi selittävän, miksi viiva nykyisin sujahtaa ilmaisuun 150-vuotta.

    Lisää viivoista ja viivattomuudesta voit lukea Riitta Korhosen Kielikello-artikkelista (2017).

Lähetä kommentti