hehkulamput välähtävät

Näyttääkö suomi rumalta?

”Yritimme suomea, mutta se näytti niin rumalta.” Näin oli ravintola-alan ammattilainen vastannut toimittaja Katja Nordlundille, kun tämä oli kysynyt, miksi ruokalista on vain englanniksi.

Tein 1990-luvulla yhteistyötä brittiläisen viestintätoimiston kanssa, joka tuotti useissa Euroopan maissa jaeltavaa asiakaslehteä. Tehtävänäni oli suomentaa englanniksi kirjoitettuja juttuja ja sopeuttaa eli lokalisoida ne suomalaisiin oloihin. Samaa kotoistusta tekivät paikalliset toimittajat myös muissa Euroopan maissa.

Kun suomenkielisen lehtiversion jutut oli sivuille taitettu, sain englanninkieliseltä toimituspäälliköltä  säännönmukaisesti pyynnön: ”Voitko muotoilla tekstiä uudelleen niin, että palstojen rivit tavuttuisivat mahdollisimman harvoin.”  Sääntö oli ankara: peräkkäin sai olla enintään kaksi tavutettua riviä, kolme peräkkäistä oli ehdottomasti liikaa. ”Tavuviivat näyttävät niin rumilta”, päällikkö perusteli.

Yhdyssanasuomen muotoilu aiheutti ajoittain melkoisestikin päänvaivaa, eikä lopputulos aina ollut paras mahdollinen. Mutta pomon määräys oli mikä oli, ei auttanut purnata.  Näin jälkikäteen arvioituna oli tietenkin pelkästään myönteistä, että kansainvälinen jättiyritys halusi käyttää rahaa asiakaslehtensä eri kieliversioihin. Enkä koskaan kuullut, että suomen kieli sinänsä kuulostaisi tai näyttäisi rumalta – vain suomen kielen tavuviivat särähtivät silmään.

Ruokalistojen kielestä: Minulla on hatara muistikuva, että jotkin ravintolat Suomessa olisivat tarjonneet ruokalistaansa useammallakin eri kielellä. Nyt vain en muista, missä ravintolassa olisin moisen mahdollisuuden kohdannut.  Tuleeko sinulle sellainen ravintola mieleen?

Minulle sopii oikein hyvin, jos ravintolan ruokalista on myös englanniksi. Parasta olisi, jos ruokalistasta olisi eri kieliversioita: suomen ja englannin lisäksi ruotsiksi, mieluusti myös venäjäksi, viroksi ja arabiaksi, kenties somaliksi, saameksi, romanikielellä, karjalaksi. Espanjaksi ja ranskaksikin olisi ihan kiva,  kiinaksi ja japaniksi tietenkin, ja muilla kielillä asiakaskunnan kielitarpeiden mukaan. Paperi- ja painatus- tai monistuskustannukset ovat pienet, mutta jos ravintolan on tarpeen säästää, samalle ruokalista-arkille mahtuu parikin eri kieltä. Vähintäänkin monikielisen ruokalistan voi julkaista  ravintolan nettisivuilla.

Lue Katja Nordlundin kolumni Helsingin Sanomista: Olemme itse syypäitä siihen, että ravintolat muuttuvat englanninkielisiksi

Baaritiskillä lisää ravintoloiden kieliympäristöstä:

Pitääkö meidän osata tilata kahvikupposemme Suomessa englanniksi?

 

Teksti: Sari T. Tiiro

— Julkaistu 27.2.2020

RSS-syöte
Twitter
Facebook
No Comments

Post A Comment