Onko huoli nuorten medialukutaidosta turha?

Muutama sananen juuri päättyneen sanomalehtiviikon kunniaksi.

Kielibaari kysyi teineiltä: Mikä on sinulle merkki siitä, että voit luottaa uutisen tai jutun kertomaan tietoon?

Ja näin he vastasivat:

  • ”Asiallisesti selvällä suomen kielellä kirjoitettu teksti: ei kirjoitusvirheitä. Lähteet merkitty: tekstin loppuun on kirjoitettu lähteet. Verkkosivuston ulkonäkö:  luotettavan oloinen tai jo entuudestaan luotettavaksi osoittautunut sivu.”  — Olli, 15 v, Helsingin seutu
  •  ”Lähinnä katson, miltä sivustolta uutinen on. Esimerkiksi jos uutinen on Kalevasta se on varmasti luotettava, mutta jos se on jostain mv:stä nii se kyllä pistää miettimään. Lisäksi jos olen nähnyt saman uutisen useammasta lähteestä (viestimestä), niin silloin uskon siihen.” — Josefiina, 14 v, Oulun seutu
  •  ”Luotettava lähde (viestin), esim. YLE tai HS ainakin tulee mieleen.” — Emppu, 16 v, Oulun seutu
  • ”Uutisen pitää olla järkevä ja siitä pitää olla todisteita. Pitää olla tutkittu juttu.” — 13-vuotias kavereineen, Pohjois-SavoBaarin haastattelemien nuorten vastaukset  noudattelevat Sanomalehtien Liiton teettämän tutkimuksen tulosta, jonka mukaan nuoret itse luottavat omaan kykyynsä arvioida uutisten luotettavuutta.

Nuoret arvioivat sisältöjen luotettavuutta silloin, kun heille syntyy epäilys. Arviointi perustuu sivuston ulkonäön ja sisällön antamiin pieniin vihjeisiin. Jos sisältö on lähtöisin vain yhdeltä henkilöltä, nuoret arvioivat luotettavuutta henkilön tunnettuuden, seuraajien määrän ja some-yhteisön kommenttien perusteella. Myös sisällön tuottajan tapa kertoa asioista vaikuttaa kokemukseen luotettavuudesta.

Muista uutislähteistä nuoret tarkistavat tietoa silloin, kun uutinen kuulostaa heistä epäuskottavalta. Tutkija Hanna Vesa huomauttaa, että nuoret lukevat uutisia vähän, minkä vuoksi heillä ei välttämättä ole riittävästi taustatietoa uutisen kyseenalaistamiseen. Toisaalta todennököisyys, että nuoret kohtaavat valeuutisen, on pieni juuri siksi, että he lukevat uutisia vain vähän.

Niin että onko usein esitetty huoli nuortemme medialukutaidosta tai altistumisesta propagandalle turha?

Vertailun vuoksi tässä 70-vuotiaan isoisän näkemyksiä uutisen luotettavuuden tunnusmerkeistä:

  • ”Jos viestin, josta luen uutista, on osoittautunut aiemminkin luotettavaksi.
  • Olen jo näin pitkään elänyt ja minulla on käsitys siitä, mikä tieto ylipäätään voi pitää paikkaansa.
  • Muoto, jolla uutinen on kirjoitettu. Jos teksti itse pitää kertomaansa tietoa oikeana eikä esitä tietoa epävarmana, luottamukseni tietoon vahvistuu.
  • Jutun kirjoittaja voi olla enemmän tai vähemmän luotettava. Lehden valitsema linja saattaa pakottaa yksittäisen toimittajan kirjoittamaan lehden linjan mukaisesti, jos tämä haluaa saada juttunsa julkaistuksi.
  • Luotan esimerkiksi Tekniikan Maailmaan, mutta vain tietyissä asioissa. Samoin luotan mökkikunnassani ilmestyvään sanomalehteen, mutta vain tietyissä asioissa. ”

Sanomalehtiviikko on sanomalehtien ja koulujen yhteiskampanja ja yksi suurimmista mediakasvatustapahtumista  Suomessa. Sanomalehdet antavat painettuja numeroitaan ja verkkolehtiään koululaisten ja opettajien käyttöön. Sanomalehtien Liitto tuottaa kouluille myös muuta oppimismateriaalia.

Tänä vuonna sanomalehtiviikko kannusti nuoria pohtimaan, mihin sisältöihin he luottavat ja miksi.

 

Valokuva:  Camille Kimberly, Unsplash.com

 

 

 

 

 

 

 

 

 

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
No Comments

Post A Comment