Pitäisikö väestötietojärjestelmään voida merkitä useampi kieli?

Väestötietojärjestelmään merkitään nykyisin äidinkieli ja asiointikielenä joko suomi tai ruotsi. Kielitietoa hyödynnetään muun muassa julkisten palvelujen suunnittelussa ja viranomaisten yhteydenotoissa. Myös Tilastokeskuksen julkaisemat kielitilastot perustuvat väestötietojärjestelmässä oleviin tietoihin.

Miten riittävän kuvan nuo kaksi kielitietoa antavat yksilö- tai väestötasolla? Ihmisellä kun saattaa olla useita  äidinkieliä ja/tai kotikieliä.

Kielibaari oli kuuntelemassa Helsingin yliopiston 2017 järjestämää Thinkfest-keskustelua, jossa kielitieteilijä Janne Saarikivi, nykyinen professori, ehdotti muutosta: rekisteröidään joko useita äidinkieliä tai luovutaan rekisteröimisestä. Hallituksen kertomus kielilainsäädännöstä 2017 sisälsi huomion, että useamman kielen merkitsemistä väestötietoihin tulisi selvittää. Euroopan neuvosto puolestaan on suositellut Suomelle, että ilmoittamisen useisiin eri kieliyhteisöihin kuulumisesta pitäisi olla väestötietojärjestelmässä helpompaa.

Nyt on edetty sanoista lähemmäksi tekoja. Oikeusministeriön selvitys usean kielen merkitsemisen vaikutuksista valmistui helmikuussa, ja se on parhaillaan lausuntokierroksella, joka kestää huhtikuun loppuun.

Selvitys keskittyy kahteen vaihtoehtoon:
♦ A: väestötietojärjestelmään voi merkitä useamman äidinkielen, minkä lisäksi henkilö myös aina merkitsee asiointikielekseen suomen tai ruotsin.
♦ B: äidinkieli ja asiointikieli merkitään samalla tavalla kuin nykyään, minkä lisäksi on mahdollista merkitä yksi tai useampi kotikieli.

Usean kielen merkitseminen antaisi nykyistä täydellisemmän kuvan yksilön kielellisestä identiteetistä ja hänen puhumistaan kielistä, nk. kielivarannosta. Se mahdollistaisi myös, ettei erikielisten vanhempien tarvitsisi valita lapsen kieltä.

Miksi asiointikieleksi olisi silti valittava joko suomi tai ruotsi?

– Viranomaisella ei ole velvollisuutta käyttää muuta kieltä kuin suomea ja ruotsia. Siksi selvitys lähtee siitä, että asiointikieleksi valitaan suomi tai ruotsi, kertoo selvityksen laatinut kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, joka on oikeusministeriön itsehallinto- ja yhdenvertaisuusyksikön päällikkö.

Selvitys osoittaa, että kielitietojen ilmoittamisen muutos voi vaikuttaa viranomaisten toimintaan. Tietoa äidinkielestä käytetään palvelujen suunnittelun ja asiointikielen valinnan lisäksi muun muassa kuntien kaksikielisyyden määrittelyyn ja kuntien valtionosuuksien ja -avustusten laskentaan.

Mahdollisuus useamman äidinkielen tai kotikielen merkitsemiseen väestötietojärjestelmään vaatii lakimuutoksen. Tammenmaa korostaa, että selvitys on tehty virkamiestyönä eikä sitä pidä lukea suosituksena. Lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriö laatii yhteenvedon, ja sitten on poliittisen päätöksen vuoro.

Suomen väestötietojärjestelmä on Tammenmaan mukaan ainutlaatuinen maailmassa siksi, että se rekisteröi tiedon äidinkielestä. Muuallakin maailmalla kielitietoa kerätään, mutta se tehdään kyselyillä. Esimerkiksi Ruotsissa äidinkieltä ei saa rekisteröidä väestötietojärjestelmään. Kielitiedon puute näkyy Tammenmaan mukaan Ruotsissa niin, etteivät vähemmistökielten, kuten suomen, puhujien kielelliset oikeudet aina toteudu.

Lue lisää: Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään -selvitys

Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön muun muassa eri viranomaisille ja kaksikielisille kunnille. Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa ministeriölle lausuntonsa. Lausunnon voi antaa lausuntopalvelu.fi-sivustolla.

♦ ♦ ♦
Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen rekisteri, joka sisältää perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista. Järjestelmässä on tiedot myös rakennuksista, rakennushankkeista, huoneistoista ja kiinteistöistä.

Omat tietosi voit tarkistaa Digi- ja väestötietoviraston verkkopalvelusta.
Tarkistaminen vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiili- tai kansalaisvarmenteella.

Teksti: Sari T. Tiiro      Julkaistu 20.3.2020

Juttua päivitetty 16.6.2020:  Lausuntoaikaa jatkettiin toukokuun loppuun. Lausuntoja kertyi 46, joista useassa kannatetaan vaihtoehtoa A.  Lausuntoja voi lukea lausuntopalvelu.fi-sivustolla.

RSS-syöte
Twitter
Facebook
No Comments

Post A Comment