Striimaten ja suoratoistaen

Tuore Kielikello-verkkolehti 2/2020 vastaa pulmaan, joka on tuttu baaritiskilläkin: mikä olisi striimaus-sanalle suomenkielisempi ilmaus?

Vai onko sellainen edes tarpeen, kun kaikki tuntuvat puhuvan striimauksesta? Ja verbikin on mukavasti mukautunut striimata.  Onpa tiskillä bongattu myös muoto streamaus.

Englannin kielestä lainattu striimaus (vrt. streaming) on levinnyt tekniikan ammattikielestä laajempaan käyttöön. Sen rinnalla esiintyy sana suoratoisto, jonka käyttö on yleistynyt ja jota voidaan pitää jo vakiintuneena, kirjoittaa Minna Pyhälahti Kielikello-lehdessä. Suoratoisto on nyt myös Kielitoimiston sanakirjassa.

Baaritiskillä havahduttiin sanan vakiintumiseen äskettäin, kun Elisa Viihteen päävalikko päivittyi: entisen Ohjelmakirjastot-toiminnon paikalla lukee nyt Suoratoistopalvelut.

Käypä verbi on Pyhälahden mukaan suoratoistaa. Sitä ei vielä löydy Kielitoimiston verkkosanakirjasta eikä TSK Sanastokeskuksen TEPA-termipankistakaan. Uuden verbin sulattelemisessa voi olla hienoisia vaikeuksia, mutta aika tehnee tehtävänsä, kunhan olemme tarpeeksi usein nähneet/kuulleet, että tapahtuma tai elokuva suoratoistetaan.

Nyt sitten eloistasti kohti juhannusta. Striimaillaan, suoratoistellaan.

 

— Julkaistu 16.6.2020

RSS-syöte
Twitter
Facebook
No Comments

Post A Comment