Tarvitsen. Tarviin. Tarvin.

Tiskillä bongattiin tarvita-verbin kummallista käyttöä. Puhekielen mukainen tarviin-muoto on alkanut esiintyä paikoittain lyhyemmässä muodossa tarvin.

Kielellä on taipumus olla mahdollisimman ekonominen ja käytännöllinen, joten sanojen ja ilmausten lyheneminen on luonnollista. Alkaakohan  tarvin-ilmiö levitä muihinkin vastaaviin muotoin eli kahteen vokaaliin ja yhteen konsonanttiin loppuviin muotoihin? Vai liittyykö ilmiö vain yksikön ensimmäiseen persoonaan?

Nyt jo siis kuulee sanottavan: ”Tarvin uusii vaatteita.” Kuulemmeko kohta myös sanottavan: ”Halun mennä leffaan ja tykkän musasta.”

Mitä veikkaisit?

Baarissa pidetään korvat auki ja seuraillaan, mihin tarvin kehittyy.

puzzle-1705339_1280
Jaathan tiskille oman näkemyksesi tarvin-ilmiöstä. Entä oletko törmännyt muihin uudenlaisiin taivutusmuotoihin puhekielessä?

 

Kuva: Pixabay/PIRO4D

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
8 Comments
  • Jarno Suni
    Posted at 11:09h, 06 marraskuun Vastaa

    Itselle taas pidempi muoto ”tarviin” on outo, ja olen havahtunut sellaisen käyttöön vasta viime aikoina. Itse käytän lyhyempää muotoa.

    • Baarin toimitus
      Posted at 23:13h, 14 marraskuun Vastaa

      Kiitos kommentistasi, Jarno! Kielen erilaiset käyttökokemukset ja -tavat ovat erittäin kiinnostavia.

  • Mietiskelijä
    Posted at 00:27h, 26 maaliskuun Vastaa

    Mitenkö on laita muodolla tarvis, onko oikeaoppista kirjakieltä?

    • Baarin toimitus
      Posted at 12:27h, 26 maaliskuun Vastaa

      Kiitos pohdinnastasi, Mietiskelijä. Ei taida muoto ”tarvis” olla yleiskielen (kirjakielen) mukaista ainakaan vielä. Puhutussa kielessä ”tarvis” on usein käytetty, ja luultavasti kaikki ymmärtävät, mitä sillä tarkoitetaan.

  • Magnus Juhonpoika
    Posted at 16:55h, 07 maaliskuun Vastaa

    ”Mä tarvin” on paljon vanhempi juttu: Mäntyharjun murteessa tuon verbin perusmuoto on ”tarvia”, taipuu kuten vaikkapa ”lorvia”.

    Jo 60-luvulla äidinkielen opettajamme (siellä Mäntyharjussa) sai raivokohtauksia ainekirjoituksia palauttaessaan kun sieltä putkahteli näitä ”me tarvimme suuren perunapellon …” tyyppisiä lauseita.

    Toisaalta, ehkä tuota ”lorvia” -verbiä voisi vastaavasti pidentää. Komisario Reinikaisen suuhun sopisi hyvin lausahdus ”Mitäs te täällä lorvitsette!”

    • Baarin toimitus
      Posted at 20:08h, 07 maaliskuun Vastaa

      Kiitos, Magnus Juhonpoika, kiintoisasta historiataustoituksesta! Ja lorvia-verbin pidennys kuulostaa hauskalta.

  • Toni
    Posted at 16:36h, 24 huhtikuun Vastaa

    Itse olen kasvanut ympäristössä, jossa käytetään nimenomaan tarvi-muotoa. Olen aina käsittänyt, että ”ei tarvitse” lyhenee ”ei tarvi” ja ”tarvitsee” lyhenee ”tarvii”. Siksi ”tarviin” ja ”en tarvii” näyttää ja kuulostaa aivan väärältä, enkä usko että tässä on alkuperäisessä kirjoituksessa mainitusta sanojen lyhenemisestä kyse. Voisikohan tässä ajatuksessa olla mitään perää?

    • Baarimestari
      Posted at 11:26h, 29 huhtikuun Vastaa

      Kiitos, Toni, ajatuksestasi. Itse asiassa pohjoisessa kasvaneen baarimestarin omaan korvaan sinun versiosi ”ei tarvi / tarvii” kuulostaa tutulta. ”Tarviin / en tarvii” -muodot taas voivat olla itäsuomalaissyntyiselle bongaajalle tutumpia. Tai sitten on kyse nuoremman sukupolven käyttämästä kielestä. Asian laita selvinnee, kun kuljemme korvat höröllä:-)

Post A Comment