Tutustu selkokirjaan

Tunnetko nuoren, joka ei jaksa lukea, vaikka kenties haluaisikin?

Sari Sulkunen ja Leealaura Leskelä osallistuivat nuorten heikkenevää lukutaitoa koskevaan julkiseen keskusteluun ja ehdottivat nuoren ensimmäiseksi kirjaksi selkokirjaa.

Selkokirjassa palkinto – kirjan lukeminen alusta loppuun –  on helpommin saavutettavissa kuin perinteisessä kirjassa.

Sulkunen on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa ja Leskelä kehittämispäällikkö Kehitysvammaliitossa, jonka yhteydessä toimii Selkokeskus, selkokielen asiantuntijakeskus. Heidän  mielipidekirjoituksensa julkaistiin Helsingin Sanomissa 6.10.2017.

Uusia selkokielisiä kirjanimikkeitä ilmestyy vuosittain 10−15. Uutuudet on listattu Selkokeskuksen sivustolla, josta pääsee myös selkokirjatietokantaan ja kirjakauppaan. Selkokirjoja kannattaa kysyä myös kirjastoista.

Osa baarin kantahenkilöstöstä kävi äskettäin  oppimassa selkosuomen kirjoittamista ja samalla tarttui mukaan selkokielisiä kirjoja: Suomen historia selkosuomeksi on mainio tehopakkaus kenelle tahansa ja erityisesti kiireiselle lukijalle, jonka historiatiedoissa on kenties aukkoja.  Suosittelemme!

Parhaillaan baaritiskillä luetaan Reijo Mäen selkomukautettua Varis-dekkaria Pimeyden tango.

Lukutaito ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan. Noin joka kymmenes suomalainen on heikko lukija, kertoo Lukukeskus. Noin 370 000 aikuisella on vaikeuksia, jos tietoa  isoina annoksina tai se on ristiriitaista ja tulkinnanvaraista.

Rajala, Pertti: Suomen historia selkosuomeksi. © Kehitysvammaliitto ry ja Pertti Rajala. 10. painos 2016. Selkokielinen toimitus Ari Sainio ja Henna Kara.

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
Ei kommentteja

Kommentoi