Katso video: Hevi innosti hollantilaisen Annen opiskelemaan suomea

Hollantilainen Anne Bergshoeff on opiskellut suomea Groningenin yliopistossa, ja nyt hän opettaa kieltä Hollannissa asuville aikuisille ja lapsille. Bergshoeff kertoo, mikä saa ulkomaalaisen kiinnostumaan suomen kielestä ja millaisia ovia kielitaito on avannut hänen elämässään.

Anne Bergshoeff, mikä sinut sai opiskelemaan suomen kieltä?

– Kuuntelen mielelläni heviä. Suomessa on paljon rock- ja metallibändejä, joten maa kiinnosti minua kovasti. Tunsin yhden suomalaisen tytön, ja hänen kanssaan jutellessa kiinnostuin lisää.

– Halusin muuttaa Suomeen ja lähteä sinne opiskelemaan ja töihin, mutta päätin ensin opiskella kieltä.

Anoppi motivoi.

Opetat suomea aikuisille ja lapsille Amsterdamin ja Haagin Suomi-kouluissa. Miksi Hollannissa asuvat aikuiset haluavat oppia suomea?

– Yleensä suomen opiskelijoilla on suomalainen puoliso, mutta jotkut heistä ovat vain kiinnostuneita kielestä.

– Niitä ihmisiä, joilla ei ole mitään sidettä Suomeen, kieli kiinnostaa yleensä siksi, kun se on niin erilainen. Monet suomen opiskelijoista puhuvat muitakin kieliä, mutta suomi on ihan omaa luokkaansa.

– Myös musiikin kautta suomesta kiinnostuneita on. Olen itse ollut Suomessa kielikurssilla, jolla oli paljon heviä kuuntelevia ulkomaalaisia. He olivat sitä kautta kiinnostuneet Suomesta ja suomen kielestä.

Mitä uutta suomen kieli on tuonut elämääsi?

– Suomen kieli ja kulttuuri ovat ottaneet suuremman osan elämästäni. Käyn melkein joka vuosi Suomessa. Kesällä lähden kahdeksaksi kuukaudeksi töihin Hollannin suurlähetystöön Helsingissä.

– Uusi kieli ja kulttuurintuntemus tietysti avartavat maailmaa, kun voi puhua ihmisten kanssa heidän omalla kielellään. Nykyään ymmärrän paremmin esimerkiksi sen, miksi maahanmuuttajat eivät opi heti puhumaan täydellistä hollantia, miten heihin suhtaudutaan ja miten vaikeaa heillä voi olla.

Suomen kieli on looginen. Tosin partitiivi on hirveän vaikea.

Mikä sinusta on parasta suomen kielessä? Entä pahinta?

– Parasta on loogisuus. Suomen kieli ei ole vain vaikea, se on myös erilainen. Sitten kuitenkin, kun ymmärtää kielen loogisuuden, voi alkaa itse rakentaa sanoja sääntöjen perusteella. Vaikkei tietäisi jotain sanaa, sääntöjen avulla voi ratkaista monia ongelmia.

Onko suomen kielessä mitään pahaa? Minusta ei!

– Suomen kielen partitiivi tosin on hirveän vaikea ulkomaalaiselle. Monet sanovat, että kaksoiskonsonantit ovat hankalia, mutta nekin voi oppia. Partitiivi voi muuttaa lauseen tarkoitusta paljon, mutta ulkomaalaisena sitä eroa on vaikea selittää tai edes ymmärtää.

Miten olet pitänyt yllä kielitaitoasi sen jälkeen, kun suomen kielen opintosi yliopistossa päättyivät?

– Olen jäsen suomalais-hollantilaisessa kauppakamarissa, jonka monien jäsenten kanssa puhun suomea. Olen myös hoitanut paljon Haagissa asuvia suomalaisia lapsia. Lisäksi minulla on pari suomalaista kaveria, jotka asuvat Hollannissa. Yritän puhua suomea joka päivä ­­– jos en kasvokkain, niin lähettelen ainakin viestejä.

– Kiinnostukseni suomalaista raskasta musiikkia kohtaan on säilynyt. Aion mennä joulukuussa Raskasta joulua -konserttiin, johon olen jo ostanut liput.

– Tällä hetkellä suoritan maisterintutkintoa kriisi- ja turvallisuushallinnosta, enkä opintojeni vuoksi ehdi juuri lukea tai katsoa sarjoja suomeksi. Tutkin kuitenkin Helsingin Sanomien artikkeleita graduani varten, mikä auttaa paljon.

– Graduni käsittelee sitä, miten Anders Behring Breivikin tekoja on kuvattu mediassa. Helsingin Sanomien artikkeleiden lisäksi tutkin hollantilaisen Volkskrantin, Guardianin ja New York Timesin hänestä kirjoittamia juttuja.

 

Teksti ja video: Anu Haapala

RSS-syöte
Twitter
Facebook
Google+
Ei kommentteja

Kommentoi