27 helmi Finlandismi − hyvis vai pahis?

Finlandismeja voi halutessaan käyttää puhekielessä, mutta asiatekstiin ne eivät useimmiten sovi.

Näin todettiin äskettäin Sisuradion eli Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen Kielipuoli-ohjelmassa.

Kiinnostus baartiskillä heräsi: mikä ihmeen #finlandismi?

Olisikohan sillä jotain tekemistä nationalismin kanssa, arvaili eräskin.

Surfailu paljastaa, että finlandismi tarkoittaa sanaa tai sanontaa, joka esiintyy vain suomenruotsissa tai jota käytetään suomenruotsissa eri merkityksessä kuin ruotsinruotsissa.

Onpa finlandismeille oma verkkosanakirjansakin, jota voi selailla Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen sivustolla. Sanakirjasta voi bongata suomenkielisen korvaan hauskan innovatiivisilta kuulostavia sanoja kuten mjölktölk ja acku. Ne ovat myös erittäin käyttökelpoisia, jos ei ruotsinkielisten kanssa keskustellessa just sillä hetkellä muistakaan maitotölkkiä tai akkua ruotsiksi.

Finlandismien sanakirja opastaa myös valitsemaan nk. korrektimman vaihtoehdon: mjölktölk ∼ mjölkförpackning; acku ∼ batteri; lökbiff ∼ biff med lök. Ruotsalaisten kanssa mjölktölk ei avautune, mutta lökbiff-tilauksen tarjoilija Ruotsissakin luultavasti ymmärtää mainiosti.

Parhaimpia finlandismeja ovat nakupelle, morkis ja hoppeligen (förhoppningsvis), kertoo puolestaan sanomalehti Hufvudstadsbladet (HBL), jonka pari vuotta sitten finlandismeista järjestämä lukijaäänestys sai valtaisan suosion.  Kärkiviisikkoon ylsivät myös pikuliten (väldigt liten)  ja paja (smeka).

♥

Finlandismista ajatus kulkee svetisismi-sanaan, jonka Urbaani sanakirjakin noteeraa: svetisismillä tarkoitetaan ruotsista suomeen lainattua sanaa, sanontaa tai kielellistä rakennetta. Moni muistaa opettajan teroittaneen, että svetisismejä on suomen kielessä syytä välttää. Maailma kuitenkin muuttuu, minkä muun muassa Ilta-Sanomat on huomannut.

Niin, kukapa enää paheksuisi sellaisia kuin roskis, pahis, hyvis tai verovapaa. Svetisismejä kaikki tyynni.

—

Valokuva: Andy Walther / Andy333, Pixabay

Tallenna